Keväisenä keskiviikkoaamuna (2.3.2011) lähdettiin Sakarin kanssa ajelemaan kohti Suomen kaupunkia, eli Helsinkiä. Semifinalin veto oli määrä kajauttaa ilmoille ilman avausbändinä, ja lämmittää areena valmiiksi Strong Addictionille sekä Face of Godille, jotka myöhemmin saivatkin yleisön kostumaan nihkeäksi hiestä. Jani ja Mikko toi tuliaisina paikalle myös kunnianarvoisen Mikko Lammisen, joka vilkutti valojamme kivasti luodakseen rockoopperamme ympärille optimaalisen valoshöyn! Kiitos.
Miehistön tankkauksen jälkeen piti räpsästä pakolliset tavastiabändiposeeraukset, vaikka Semin puolella soitettiinkin. Legendaariseen takahuoneeseen ei sentään uskallettu tunkeutua, koska Tavankin puolella soitti 'joku ruotsalainen bändi'. Keikkamme jälkeen backstagekopissa FOG:n Lende väitti vieressäni lihapullia mussuttaneen miehen olleen itse José González (kirjoitusasu?), mutta eihän me juntit sitä sielä tunnistettu.
Pimeässä rappukäytävässä pousailun jälkeen piti alkaa jännittää lavalle astumista ja itselläni oli vähän vaikeuksia sulatella edellänautittua rokkarinateriaa. Sen kerran kun ruokaa sai, sitä oli vedettävä oikein tosimiehen mitalla ja pieni ähky päällä mentiin kiljumaan sitten punkrokkia. Keikka meni alusta loppuun ja muutama ihminen tuli jälkikäteen kyselemään 'mikä se teidän helvetinvaikea nimi nyt olikaan?' No Ignoring Timelines. Ihan mukavasti se veto kai menikin, vaikka ahdasmielisesti meikän biisitoiveet setistä puuttuikin. Kostoksi vahingossa repäisin (jälleen!) mikkipiuhan irti itseltäni, jä pöllin Janin mikrofonin Big Dealin paikkeilla. Eipähän tarvinnut sen stemmailuja hetkeen kuunnella
Ultimaattisessa valoshowssa oli myös muita värejä kuin sinistä.
Illan muuttuessa myöhäiseksi poikettiin vielä Bäkkärissä kaljoilla, jossa Helsingin nuoria rocklupauksia näkyi myös enemmän ja vähemmän. Hauskan illan päätteeksi uni maistui makealta Sakarin ranchilla, jossa Urpo meitä odotteli ja piti talosta vahtia.
Studiohommista lätistään sitten ehkä ensi kerralla!
-Henkka/IT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti